Kuva.
"Hämärä laskeutuu talvisena iltana täysikuun aikaan".
Pertti Manninen. Kuva.
Antti
Herliniä koskeva Helsingin Sanomien tietovuoto ei selvinnyt. Pääkirjoitus.
Pukki kaalimaanvartijana (osa x) eli "Keskusrikospoliisi: Herlinin
epäilemistä rikoksista ei näyttöä. Antti Herlin
halusi selvityttää uutisen lähteet." Helsingin Sanomat.
Rikoskomisario Tero Haapalan
omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin
Sanomat (kollektiivikirjoittaja). Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä
rikoksista ei näyttöä. Perjantaina 2006-12-15.
"Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu
selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi
päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä
epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä Antti Herlin halusi selvityttää
Helsingin Sanomien uutisen lähteet, minkä vuoksi myös
yhtä Helsingin Sanomien toimittajaa kuulusteltiin todistajana."
Mikäli rikoskomisario on todella näin kertonut tutkinnan tuloksesta
Helsingin Sanomille, herää kysymys. Onko rikos vasta silloin
rikos, jos tekijä saadaan kiinni. Toisin sanoen, jos kadulla silminnäkijöiden
nähden tuntematon mies iskee jonkun puukolla kuoliaaksi, eikä
tätä iskijää saada kiinni, niin mitään
rikosta ei ole tapahtunutkaan. Tapahtui vain siis jonkinlainen sattumus?
Toinen mielenkiintoinen seikka ilmenee myös tästä em.
uutisen tekstipätkästä: "Helsingin Sanomien toimittajaa
kuulusteltiin todistajana". Miksi ei tekijänä? Lehdellähän
ja toimittajalla on lähdesuoja. Tiedon lähdettä ei tarvitse
paljastaa, mutta siitä huolimatta tässä nimettömän
kirjoittajan uutisessa mainittu nimetön toimittaja ja nimellä
varustettu lehden vastaava päätoimittaja Janne
Virkkunen ovat syyllistyneet rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen
julkistaessaan virkasalaisuuden piiriin kuuluvan tiedon. Suomen lain
mukaan heidät pitäisi tuomita "kanssarikollisina". Helsingin
Sanomien onneksi varsinaista tekijää ei saatu kiinni ja näin
SanomaWSOY konserniin kuuluva Helsingin Sanomat pääsi jälleen
kuin koira veräjästä.
Tässä viittaus jäälleen tarkoittaa SanomaWSOY:n
rikosta, jossa Ilta-Sanomat julkaisi ulkoministeriön salaisia asiakirjoja
Jäätteenmäki-Manninen-tapauksessa. Nettisanomat:
SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä.
http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
Taustaa:
Nettisanomat julkaisi sunnuntaina 2006-02-12 Helsingin Sanomien
ja Keskisuomalaisen versiot Antti Herlinin tutkintapyynnöstä
vertaillen niitä ja kirjoittaen sitten heti perään kommentin
eli pääkirjoituksen tästä vertailusta: Tietovuotoja.
Kommentti eli pääkirjoitus.
http://www.nettisanomat.com/2006/02/12/etusivu.htm#kuinka
Kuinka kaksi lehteä,
Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen, kirjoittivat Antti Herlinin tutkintapyynnöstä
koskien viranomaisten vuototoimintaa.
Tässä vertailut peräkkäin, Keskisuomalainen. Talous.
Lauantaina 11.02.2006. ja Helsingin Sanomat. Talous. Lauantaina 11.02.2006.
Alkuperäisessä jutussa vertailut olivat vierekkäin. Lehtien
nimet lyhennettyinä Kes ja HS.
Kes: Antti Herlin syyttää
viranomaisia tietovuodosta.
HS: Antti Herlin teki tutkintapyynnön
viranomaisista.
Kes: “Koneen pääjohtaja luki ensimmäiseksi lehdestä,
että häntä epäillään vakavasta sisäpiiririkoksesta.
HS: Koneen pääjohtaja epäilee Ratan ja poliisin vuotaneen
tietoja häntä koskeneesta rikosilmoituksesta.
Kes: Helsinki Ulla-Maija Hamunen / STT
HS: STT-HS
Kes: Koneen pääjohtaja Antti
Herlin epäilee viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun
häneen kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuosivat julkisuuteen.
Herlin sai lukea epäilyistä Helsingin Sanomista viime toukokuun
lopulla.
HS: Koneen pääjohtaja Antti
Herlin epäilee viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun
häneen kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuotivat julkisuuteen.
Herlin sai lukea häneen kohdistuvasta esitutkinnasta Helsingin
Sanomista viime toukokuun lopulla.
Kes: Rahoitustarkastus oli antanut epäilyt Herlinin osakekaupoista
poliisin tutkittavaksi kesäkuussa 2003. Herlin jätti tutkintapyynnön
poliisille viranomaisten toimista perjantaina.
HS: Ensimmäinen uutinen Herlinien-suvun Partek-kaupoista julkaistiin
Helsingin Sanomissa tosin jo elokuussa 2002.
Kes: Valtakunnansyyttäjä päätti viimeviikolla, että
hän ei nosta syytettä Partekin ja Koneen osakkeilla tehdyistä
kaupoista vuosina 2001-2002. Rahoitustarkastus epäili Herlinin
tienneen jo tuolloin, että Kone kaavailee Partekin hankintaa. (Puuttuu). Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista toukokuussa
2002.
HS: Valtakunnansyyttäjä päätti viime viikolla, että
hän ei nosta syytettä Partekin ja Koneen osakkeilla tehdyistä
kaupoista vuosian 2001-2002. Rahoitustarkastus ja poliisi epäilivät
Herlinin tienneen jo tuolloin, että Kone kaavailee Partekin hankintaa.
Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista toukokuussa 2002.
Kes: Herlin ei itse tullut perjantaina julkisuuteen, vaan oli antanut
puhevaltuudet asianajajalleen Kai Kotirannalle.
HS: Herlin ei itse tullut perjantaina julkisuuteen, vaan oli antanut
puhevaltuudet asianajajalleen Kai Kotirannalle.
Kes: - Länsimaisen oikeusjärjestykseen ei voi kuulua se, että
vakavasta arvopaperirikoksesta epäilty joutuu lukemaan siitä
ensimmäiseksi Helsingin Sanomien etusivulta, Kotiranta selvitti.
HS: “Länsimaiseen oikeusjärjestykseen ei voi kuulua,
että vakavasta arvopaperimarkkinarikoksesta epäilty joutuu
lukemaan siitä ensimmäiseksi Helsingin Sanomien etusivulta”.
Kotiranta selvitti.
Kes: Asian vakavuuden vuoksi Herlin haluaa perinpohjaisesti selvittää
viranomaisten ja muiden henkilöiden toiminnan lainmukaisuuden.
HS: Herlin haluaa perinpohjaisesti selvittää viranomaisten
toiminnan lainmukaisuuden, ja teki siksi tutkintapyynnön keskusrikospoliisille
Rahoitustarkastuksesta ja poliisista.
Kes: - Kun keskustelin tästä asiasta päämieheni
kanssa eilen illalla, hän sanoi, että enää huonommin
häntä ei voisi viranomaisten puolelta kohdella. Sen takia
on syytä selvittää, onko kaikki mennyt niin kuin pitää.
Kotiranta sanoi.
HS: “Päämieheni sanoi, että enää huonommin
häntä ei voisi viranomaisten puolelta kohdella”, Kotiranta
sanoo.
Kes: Rikoskomisario Tero Haapala kertoi vain, että keskusrikospoliisi on saanut Herlinin tutkintapyynnön.
Valtakunnansyyttäjän odotetaan päättävän
poliisin toimintaa tutkivasta syyttäjästä aikaisintaan
ensi viikon alussa.
HS: (Puuttuu).
Kes; Perjantain Suomen Kuvalehdessä Herlin itse luonnehti viranomaisten
toimintaa “kafkamaiselsi”. Erityisen ihmeissään
hän on Ratan toiminnasta. Syyttäjälle hän antaa
kiitoksia rivakasta ja asiantuntevasta toiminnasta.
HS: Suomen Kuvalehdessä Herlin itse luonnehti viranomaisten toimintaa
“kafkamaiseksi”. Erityisen ihmeissään hän
on Rahoitustarkastuksen Ratan toiminnasta.
Kes: Herlin hämmästelee esimerkiksi sitä, että Rata
alkoi jarruttaa Koneen ja Cargotechin listautumisvalmisteluja viime
keväänä. Konetta oltiin tuolloin pilkkomassa kahtia.
HS: (Puuttuu).
Kes: - Juuri samana päivänä, kun listautumisesitteet
piti hyväksyä Ratassa, tulikin juttu lehteen. Ratan menettely
on syytä selvittää, Herlin sanoi.
HS: (Puuttuu).
Kes: Hän arvioi suhtautuneensa aluksi epäilyihin liian kevyesti,
koska tiesi olevansa syytön. Hänen mukaansa tiedot tutkinnasta
Helsingin Sanomille on voinut antaa vain Rata tai poliisi.
HS: Herlinin mukaan tiedot tutkinnasta Helsingin Sanomille on voinut
antaa vain Rata tai poliisi.
Kes: Kotiranta korosti, että Herlin on tehnyt tutkintapyynnön
omissa nimissään eikä se liity mitenkään Koneeseen.
Syyteharkinnassa oli myös Herlinin sijoitusyhtiön Security
Tradingin toimitusjohtaja ja Koneen hallituksen sihteerin Tapio
Hakakarin toiminta. Syyttäjä ei vienyt oikeuteen myöskään
Hakakarin toimintaa. Osakekaupat tehtiin sijoitusyhtiön nimissä.
HS: (Puuttuu).
Kes: Kotiranta korosti, ettei Herlin tutkintapyyntö ollut sidoksissa
valtakunnansyyttäjän syyttämättä jättämispäätökseen.
- Hän olisi halunnut selvittää tämän kaikissa
tapauksissa.
HS: (Puuttuu).
Kes: (Puuttuu).
HS: Kotirannan mukaan Herlinillä ei ole mitään syytä
kyseenalaistaa arvopaperimarkkinoiden valvonnan ja siihen liittyvän
tutkinnan tarvetta. Ne kuuluvat toimiviin arvopaperimarkkinoihin. Kritiikki
kohdistuu siihen, miten se on Suomessa hoidettu.
Kes: Rata haluaa myös vuodon selvittämistä. Rahoitustarkastus
(Rata) pitää tärkeänä Koneen pääjohtajan
osakekaupoista syntyneen tietovuodon perinpohjaista selvittämistä.
Ratan apulaisjohtaja Anneli Tuominen sanoi perjantaina Ratan käyneen moneen kertaan menettelytapansa
läpi eikä niissä pitäisi olla puutteita.
HS: Rahoitustarkastus pitää tärkeänä tietovuodon
perinpohjaista selvittänmistä. Ratan apulaisjohtaja Anneli
Tuominen sanoi perjantaina Ratan käyneen moneen kertaan
menettelytapansa läpi eikä niissä pitäisi olla puutteita.
Kes: Hän toivoo , että tiedot vuotanut henkilö selviää
tutkinnassa. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun tieto
tutkinnassa olevista asioista on tullut julkisuuteen.
HS: Hän toivoo, että tiedot vuotanut henkilö selviää
tutkinnassa. (Puuttuu).
Kes: Tuomisen mukaan Ratan toimintatapaan kuuluu “äärettömän
tuomitseva asenne tietovuotoihin”, sillä ne vaarantavat epäilyn
oikeusturvan ja vaikeuttavat poliisitutkintaa.”
HS: Tuomisen mukaan Rata pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että
poliisilla on työrauha. Tämän vuoksi Rata on välillä
napit vastakkain median kanssa, koska se julkistaa yleensä vain
tutkittavana tai epäilyn alla olevien tapausten määrän.
Kes. Kuvateksti: “Antti Herlin”. Jutun sijainti: kuusi palstaa
ylhäällä sivulla 15. Kuva 1 palsta.
Keskisuomalainen. Talous. Lauantaina 11.02.2006.
HS. Antti Herlin teki tutkintapyynnön viranomaisista. Jutun sijainti
ja koko: kaksi palstaa alhaalla sivulla B7. Helsingin Sanomat. Talous.
Lauantaina 11.02.2006.
Välitön kommentti edellä mainittuihin juttuihin.
Nettisanomat sunnuntaina 12.02.2006.
Tietovuotoja. Kommentti eli
pääkirjoitus.
Tämä on jo ainakin toinen kerta, kun Helsingin Sanomat muuttaa
STT:n uutista niin ,että lehti ei julkaise jutussa mainitun poliisimiehen
nimeä: Tero Haapala. Haapalahan
tuli kuuluisaksi Bodom-jutun selvittelyssä, silloin kyllä
nimi mainittiin myös Helsingin Sanomissa.
Vuotaminen salassa pidettävästä asiasta on raskas rikos.
Se on virkasalaisuuden rikkomista ja siitä voi saada vankeusrangaistuksen.
Helsingin Sanomat jättää häveliäästi kertomatta,
että jos vuotaja saataisiin selville, niin lehti itsekin olisi
syyllistynyt rikokseen ja tuomittaisiin osallisuudesta yhtä kovaan
rangaistukseen. Lehden tekemästä rikoksesta joutuu vastuuseen
vastaava päätoimittaja. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja
on Janne Virkkunen.
Tapaus muistuttaa aika paljon Irak-vuoto-jupakkaa, jossa Anneli
Jäätteenmäki jäi tuomitsematta, mutta asiakirjojen
salassapitorikkomuksesta presidentin avustaja tuomittiin. Mikäli
iltapäivälehtiin vuotaja olisi saatu selville, asiahan jäi
selvittämättä, niin lehtien päätoimittajat
olisivat joutuneet vastuuseen salaisten asiakirjojen julkaisemisesta.
Lue tarkemmin juttu: “SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä”.
Partek-kaupoista ja valtionomaisuuden myymisestä “edullisesti
“ Kone Oy.lle Nettisanomat kertoi mm. jutussa “Kone
sai Partekin puoli-ilmaiseksi“. Valtion taholta kaupan neuvotteli
ministerin vastuulla lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka
Mönkäre, ex-ministeri ja ex-kansanedustaja, joka on
nyt ehtinyt siirtyä palkkiovirkaan ja päästä pois
eduskunnasta, siis kaiken selvittelyn ulkopuolelle!
Sunnuntaina 12.02.2006 Pertti Manninen. päätoimittaja (vastaava).
Linkit:
“Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi“.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/talouskone.htm
“SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä”.
http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
Ja nyt siis joulukuussa 2006 Keskusrikospoliisi väittää,
että "Herlinin epäilemistä rikoksista ei ole näyttöä"
Helsingin Sanomien mukaan. Keskisuomalainen ei ollut käytettävissä
tätä kirjoitettaessa.
Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin
Sanomat (kollektiivikirjoittaja). Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä
rikoksista ei näyttöä. Perjantaina 2006-12-15. Juttu
kokonaisuudessaan:
"Keskusrikospoliisi:
Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä.
Antti Herlin halusi selvittää
uutisen lähteet.
Keskusrikospoliisi ei ole löytänyt näyttöä
rikoksesta, johon koneen pääjohtaja Antti
Herlin epäili poliisin ja rahoitustarkastuksen syyllistyneen.
Herlin väitti viranomaisten toimineen vastoin lakia, kun häneen
kohdistuneet sisäpiiririkosepäilyt vuotivat julkisuuteen.
Herlin sai lukea häneen kohdistuvasta esitutkinnasta Helsingin
Sanomista toukokuun 2005n lopulla. Asia oli uutinen hänelle itselleenkin.
Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu
selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi
päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä
epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä
Antti Herlin halusi selvityttää Helsingin Sanomien uutisen
lähteet, minkä vuoksi myös yhtä Helsingin Sanomien
toimittajaa kuulusteltiin todistajana.
Herlin toimitti torstaina julkisuuteen tiedotteen, jonka mukaan hän
harkitsee oikeudellisia jatkotoimenpiteitä. Tällöin "selvitettäväksi
tulisi Rahoitustarkastuksen ja muiden viranomaisten viranomaistoiminnan
laillisuus ja asianmukaisuus tietovuotoasiassa muutoin kuin rikosoikeudellisesti
arvioituna", asianajaja Kai Kotirannan allekirjoittamassa tiedotteessa sanotaan.
Herlin harkitsee samalla vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä
häneen "aiheettomasti kohdistuneen rikosepäilyn, esitutkinnan
ja syyteharkinnan aiheuttaman vahingon korvaamiseksi". Elinkeinoelämän
keskusliiton puheenjohtajana aloittava Herlin harkitsee siis siviilikanteen
nostamista rahoitusmarkkinoita valvovaa Rataa ja Helsingin poliisia
vastan.
Valtakunnansyyttäjä päätti viime vuonna, että
hän ei nosta syytettä Herliniä ja Koneen hallituksen
sihteeriä Tapio Hakakaria vastaan. Syyttäjä ei löytänyt riittävää
näyttöä törkeästä sisäpiiritiedon
väärinkäytöstä. Rahoitustarkastus ja poliisi
epäilivät Herlinin ja Hakakarin tienneen jo 2001-2002, että
Kone kaavailee Partekin hankintaa. He ostivat tuolloin Partekia Herlinien
sukuyhtiön salkkuun. Kone teki julkisen ostotarjouksen Partekista
toukokuussa 2002 ja Partekin kurssi nousi reippaasti."
Kuva: Antti Herlin.
Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin Sanomat (kollektiivikirjoittaja).
Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä.
Perjantaina 2006-12-15.
Toisto:
Antti
Herliniä koskeva Helsingin Sanomien tietovuoto ei selvinnyt. Pääkirjoitus.
Pukki kaalimaanvartijana (osa x.) eli "Keskusrikospoliisi:
Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä.
Antti Herlin halusi selvityttää uutisen lähteet."
Rikoskomisario Tero Haapalan
omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
Helsingin Sanomat. Talous. Helsingin Sanomat (kollektiivikirjoittaja).
Keskusrikospoliisi: Herlinin epäilemistä rikoksista ei näyttöä.
Perjantaina 2006-12-15.
"Rikoskomisario Tero Haapala kertoi torstaina, että väitettyä vuotajaa ei ole saatu
selville eli näyttöä rikoksesta ei ole. Samalla poliisi
päätti lopettaa esitutkinnan, jossa noin kymmentä ihmistä
epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta. Käytännössä
Antti Herlin halusi selvityttää Helsingin Sanomien uutisen
lähteet, minkä vuoksi myös yhtä Helsingin Sanomien
toimittajaa kuulusteltiin todistajana."
Mikäli rikoskomisario on todella näin kertonut tutkinnan tuloksesta
Helsingin Sanomille, herää kysymys. Onko rikos vasta silloin
rikos, jos tekijä saadaan kiinni. Toisin sanoen, jos kadulla silminnäkijöiden
nähden tuntematon mies iskee jonkun puukolla kuoliaaksi, eikä
tätä iskijää saada kiinni, niin mitään
rikosta ei ole tapahtunutkaan. Tapahtui vain siis jonkinlainen sattumus?
Toinen mielenkiintoinen seikka ilmenee myös tästä em.
uutisen tekstipätkästä: "Helsingin
Sanomien toimittajaa kuulusteltiin todistajana". Miksi ei tekijänä?
Lehdellähän ja toimittajalla on lähdesuoja. Tiedon lähdettä
ei tarvitse paljastaa, mutta siitä huolimatta tässä
nimettömän kirjoittajan uutisessa mainittu nimetön toimittaja
ja nimellä varustettu lehden vastaava päätoimittaja Janne
Virkkunen ovat syyllistyneet rikokseen, virkasalaisuuden rikkomiseen
julkistaessaan virkasalaisuuden piiriin kuuluvan tiedon. Suomen
lain mukaan heidät pitäisi tuomita "kanssarikollisina". Helsingin
Sanomien onneksi varsinaista tekijää ei saatu kiinni ja näin
SanomaWSOY konserniin kuuluva Helsingin Sanomat pääsi jälleen
kuin koira veräjästä.
Tässä viittaus jäälleen tarkoitta SanomaWSOY:n rikosta,
jossa Ilta-Sanomat julkaisi ulkoministeriön salaisia asiakirjoja
Jäätteenmäki-Manninen-tapauksessa. Nettisanomat
SanomaWSOY:n rikos jäi selvittämättä
http://www.nettisanomat.fi/2004/03/25/etusivu.htm
Tämä kokonaisuus on tänään pääkirjoitus:
Pukki kaalimaanvartijana (osa x.) eli "Keskusrikospoliisi: Herlinin
epäilemistä rikoksista ei näyttöä. Antti Herlin
halusi selvityttää uutisen lähteet." Helsingin Sanomat.
Rikoskomisario Tero Haapalan omituista tulkintaa rikoksesta ja näytöstä.
Lauantaina 2006-12-16 Pertti Manninen
PS. Jutun kirjoittamisen jälkeen pienellä etsimisellä
netistä löytyi jutussa mainittu tiedote.
Sama.
Liite
http://www.kauppalehti.fi/4/i/yritykset/stttp/tiedote.jsp?
selected=kaikki&oid=20061201/11661011824490
Lehdistötiedotteet: STT:n tiedotepalvelu
*** Tiedote:
Security Trading Oy: ANTTI HERLIN HARKITSEE JATKOTOIMENPITEITÄ
TIETOVUOTOASIASSA ***
Torstai 14.12.2006 14:59 Kauppalehti Online
****STT-TIEDOTEPALVELU****
Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkinnan Herlinin 10.2.2006 vireille
laittamaan tietovuotoasiaan liittyen. Tietovuoto koski salassa pidettävää
esitutkintaa toukokuussa 2005, jonka perusteella syyteharkinnassa todettiin
myöhemmin, ettei Herlin ole syyllistynyt asiassa mihinkään
rikokseen. Keskusrikospoliisin tietovuotoasiaa koskeva esitutkinta on
päättynyt eikä Herliniä koskeneen salassa pidettävän
tiedon vuotanutta henkilöä ole pystytty selvittämään.
Asia ei etene syyteharkintaan, koska rikoksen tekijää ei saatu
selville.
Esitutkinnan yhteydessä selvisi muun muassa, että Rahoitustarkastus
oli tietoinen Herliniä koskevasta esitutkinnasta hyväksyessään
Kone Oyj:n jakautumisesitteen joulukuussa 2004. Tutkinnan kohteena ollut
tietovuoto tapahtui puolestaan samana päivänä 23.5.2005,
kun Rahoitustarkastus hyväksyi KONE Oyj:n ja Cargotec Oyj:n listalleottoesitteet.
Esitutkinnan päätyttyä Antti Herlin harkitsee oikeudellisia
jatkotoimenpiteitä, jolloin selvitettäväksi tulisi Rahoitustarkastuksen
ja muiden viranomaisten viranomaistoiminnan laillisuus ja asianmukaisuus
tieto-vuotoasiassa muutoin kuin rikosoikeudellisesti arvioituna. Samalla
Herlin harkitsee vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä häneen
aiheettomasti kohdistuneen rikosepäilyn, esitutkinnan ja syyteharkinnan
aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.
Herlin pyysi Keskusrikospoliisia selvittämään sen, kuka
on syyllistynyt rikokseen Herliniä koskeneen salassa pidettävän
esitutkinnan vuodettua julkisuuteen Helsingin Sanomissa 23.5.2005, jolloin
muun muassa Herlin sai itse tiedon häntä koskeneesta aiheettomasta
rikosepäilystä (törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö).
Valtakunnansyyttäjänvirasto teki Herliniä koskevan syyttämättäjättämispäätöksen
2.2.2006. Herliniä koskenut rikosepäily oli aiheeton eikä
Herlinin toimissa todettu olleen mitään moitittavaa.
"On selvää, että pääjohtaja, hallituksen puheenjohtaja
Herliniä koskeneen salassa pidettävän esitutkinnan vuodettua
julkisuuteen rikos on tapahtunut ja on erittäin valitettavaa, ettei
rikollista saatu selvitettyä, vaikka rikoksesta epäiltyjen
Rahoitustarkastuksen ja muiden virkamiesten lukumäärä
on ollut suhteellisen vähäinen. Rikoksen tekijään
kohdistuva ankara rangaistusuhka on varmasti osaltaan vaikuttanut tutkinnan
lopputulokseen. Tällaista tekoa ei kukaan virkamies tunnusta",
toteaa Herliniä edustava asianajaja Kai Kotiranta
Lisätietoja:
Asianajaja Kai Kotiranta
Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy
Puh. 040 543 0293
*****************************************
*TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*TIEDOTE*
*****************************************
http://www.kauppalehti.fi/4/i/yritykset/stttp/tiedote.jsp?
selected=kaikki&oid=20061201/11661011824490
|
Etsi
nettisanomista:
nettisanomat + 'hakusana'.
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!
Man with a Cut-Out Shadow
nettisanomat
Vastaava
päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat@
hotmail.com
Sonera-kirjaan!
altavista.com
msn.fi
google.fi
fi/WebSearch
Lapsen
oikeuksien julistus
|